ARTIKKELI JULKAISTU ALKUJAAN TAMMIKUUSSA 2022

Kirjoittaja: Daniel Tuori, Marketing & Communications Director, Trevian Asset Management

Muistat varmaankin ensimmäisen työpaikkasi ja kiinteistön, jossa se sijaitsi: Millaista oli avata aamulla ovi, keitä tapasit ensimmäisenä, mihin laitoit takkisi ja millaiseen työhuoneeseen asetuit. Muistoissa päällimmäisinä ovat varmaan myös ne epävirallisemmat hetket, kun kävitte lähimpien kollegoidesi kanssa yhdessä lounaalla.

Kissat kiintyvät paikkoihin ja koirat ihmisiin, mutta ihmisille molemmat ovat tärkeitä.

Kiinteistövarainhoito on paljolti rationaalista numerotyötä. Kiinteistöä käsitellään kuin mitä tahansa omaisuuserää: sen arvoa halutaan kasvattaa. Kun tulin keltanokkana kiinteistöalalle 4 vuotta sitten, opin hyvin nopeasti, että tyhjänä ostetun toimistokiinteistön arvo voi moninkertaistua, kun se myydään täynnä tyytyväisiä vuokralaisia. Tyytyväiset ja vuokransa maksavat ihmiset talon sisällä ovat kultaakin kalliimpia.

Mutta miten näitä kultakimpalevuokralaisia kiinteistöihin sitten houkutellaan? Tätä ovat markkinoijat miettineet kuluttajatuotteiden osalta jo kohta 100 vuotta, ja B-to-B-tuotteidenkin kanssa vuosikymmeniä. Ratkaisu on ollut brändäys – tarinat, maine, merkitykset ja arvot. Ihmiset eivät osta tuntemattomia tai huonomaineisia tuotteita, sillä tällöin on todennäköistä, ettei tuotteen laatukaan ole hääppöinen.

Asia, johon usein törmään, on se, että markkinointipanostusta pidetään kalliina kuluna. Kysyisin: verrattuna mihin? Hyvä harjoitus on lähestyä asiaa toisesta kulmasta ja laskea se, kuinka paljon kiinteistön omistaja menettää vuodessa, jos iso osa tiloista jää vuokraamatta. Usein tällaisen tilanteen voisi korjata sijoittamalla vahvaan markkinointikampanjaan, jolla tyhjäkäyttö saataisiin mahdollisesti jopa puolitettua. Samalla kun voidaan huomioida se, että tuo täyttöasteen nosto vaikuttaa kassavirran lisäksi myös kiinteistön arvoon.

Mistä aloittaa markkinointi? Viisas tapa on analysoida, millä positiivisella tavalla kiinteistö eroaa kilpailijoista, eli etsiä sen kilpailuetuja. Kaikki kiinteistön vahvuudet eivät sellaisiksi kelpaa, vaan osa niistä saattaa olla muillekin kiinteistöille ominaisia kilpailukykytekijöitä. Nämä eivät riitä erottelemaan. Markkinoinnin perussääntöihin kuuluu, että kilpailuetuja pitää viestimällä korostaa ja mielellään vielä käyttäytymisellä vahvistaa.

Säterinportti Leppävaarassa on yksi upea esimerkki Trevian Asset Managementin hallinnoimista Business Campuksista. Sen kilpailuetu on työhyvinvointi, jota toiminnallisesti on korostettu poikkeuksellisen monipuolisella urheilun ja rentoutumisen osastolla, ”Mukavuusalueella”. Viestinnässä ovat esiintyneet Säterinportin työhyvinvointiseminaari sekä Suomen ensimmäinen Well-sertifiointi. Toinen esimerkki on Erottaja2, puoli korttelia kattava rakennus Dianapuiston ja Bulevardin välissä. Sen kilpailuetu on talon uniikki historia aiempine käyttäjineen. Tämä yhdistyy täydellisen peruskorjauksen jälkeen moderniin toimistomiljööseen ja useisiin alakerran ravintoloihin.

Kauppakeskuksillakin voi olla sielu ja useimmat niistäkin rakentavat tietoisesti brändiä. Trevian hallinnoi useita kaupunkien keskustoissa olevia kauppakeskuksia Agore-yhtiön lukuun. Kun etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella keskustat ovat menettäneet asiakkaitaan kehäteiden marketeille, nämä Agoren kauppakeskukset tavoittelevat asemaa kaupunkilaisten olohuoneina, keskustan elävöittäjinä, joihin pääsee kävellen.

Agoren kauppakeskuksia ohjataan Trevianin toimesta kohti uutta aikaa, jona kiinteistöt muodostavat eri käyttäjien toiminnallisen hybridin. Kauppakeskuskiinteistöt tulevat vastaamaan ihmisten yhteisöllisyyden kaipuuseen uusilla tavoilla, jotka vahvistavat kaupallista hyötyä ja kiinteistön arvoa. Keskiössä ovat yhteiskuntavastuu, kaupunkikulttuuri ja palvelut, jotka resonoivat muuttuvassa markkinassa. Kohtaamiset, palvelut, yhteisöllisyys – näitä asiakkaat kaipaavat.

Näyttää siltä, että markkinoinnin keinot ovat hiipimässä myös melko konservatiiviselle kiinteistöalallemme. Ensimmäisiä markkinoinnin lainalaisuuksien hyödyntäjiä olivat asuntokiinteistöjen brändääjät. Myös kaupallisten kiinteistöjen sielunelämää on alettu vaalia, koska sillä on havaittu olevan liiketoimintaa edistävä vaikutus. Näin epidemian hellittämisen myötä työnantajilla on suuri motivaatio saada työntekijät takaisin etätyöstä työpaikoille ja toimistoihin, mikä onnistuu parhaiten tekemällä työpaikoista yhteisöllisiä ja houkuttelevia.