Trevianin hallinnoiman Spektri Business Parkin innovatiivinen energiankierrätysjärjestelmä laskee hiilijalanjälkeä 400 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosipäästöjen verran. 

Espoon Tapiolassa sijaitseva ja Trevian Asset Management Oy:n hallinnoima Spektri Business Park oli valmistuessaan Suomen ensimmäinen yrityspuisto. Spektrin omistaa nykyisin CCP 5 LL -rahasto, jonka neuvonantajana on Tristan Capital Partners. Kiinteistössä toteutetaan nyt kunnianhimoinen energiaa ja päästöjä vähentävä hanke, joka valmistuu kevääksi 2021.

Trevian tilasi muutama vuosi sitten Granlund Consulting Oy:n asiantuntijoilta laajan hankeselvityksen Spektri Business Parkin kiinteistöjen taloteknisestä peruskorjaustarpeesta sekä suositelluista energiatehokkuustoimenpiteistä. ”Emme halunneet päivittää vain tilojen tekniikkaa, vaan löytää keinoja energiatehokkuuden ja sisäolosuhteiden parantamiseen”, kertoo Trevianin tekninen johtaja Vesa Klemettilä. Tämän periaatteen pohjalta alueelle suunniteltiin kattava energiankierrätys- ja lämpöpumppujärjestelmä, joka toteutetaan kolmeen ensimmäisenä valmistuneeseen kiinteistöön – Pilotti, Duo ja Trio. Koja Oy:n toteutussuunnittelu ja kohteessa tehtävät työt valmistuvat vuoden 2021 keväällä.

Ostoenergian määrä laskee 80 %

Innovatiivisten ratkaisujen avulla alueen lämmitykseen tarvittavan ostoenergian määrän on ennakoitu laskevan noin 80 prosenttia. Sähköpattereilla tähän asti lämmitetyn Pilotin kokonaisenergiasäästö tulee olemaan noin 60 prosenttia. Ratkaisevat energiansäästöt syntyvät maalämpö- ja lämpöpumpputekniikkaa hyödyntävällä energiankierrätysjärjestelmällä. Ennakkoon sovitut energiansäästötavoitteet kuuluvat Koja Oy:n kokonaistoimitukseen.

”Duossa sijaitsevan datakeskuksen hukkalämmöt ohjataan alueen geoenergiakenttään tai kiinteistöjen lämmitysverkkoon”, kertoo Granlundin teknologiajohtaja Tuomo Niemelä. Datakeskuksen hukkalämmön hyödyntäminen toteutetaan yhteistyössä Spektrin pitkäaikaisen vuokralaisen ja yhteistyökumppanin Otaverkko Oy:n kanssa. Otaverkko tuottaa kaikki Duon datakeskuksen palvelut. Lämpöpumppujen kuluttama sähköenergia saadaan kompensoitua käytännössä kokonaan muusta talotekniikasta saavutettavalla sähkönsäästöllä. Kun samalla siirrytään kaukolämmöstä vihreään sähköön, alueen hiilijalanjälki laskee noin 950 tonnia vuodessa. ”Se vastaa noin 400:n suoralla sähköllä lämmitettävän omakotitalon vuosipäästöjä.”

Kiinteistöjen lämmitys toteutetaan jatkossa 80-prosenttisesti ja jäähdytys 90-prosenttisesti geoenergialla. ”Alueella on noin 35 000 neliötä tiloja, joten energiansäästöt ovat ilmaston kannalta merkittävät”, Klemettilä toteaa. Mittava talotekninen peruskorjaus auttaakin Spektriä pääsemään energiatehokkuussopimuksen tavoitteisiin. Lisäksi alueelle haetaan BREEAM-sertifioinnin Very Good -tasoa. ”Se tulee olemaan tilojen käyttäjille selvä osoitus siitä, että asiat ovat talossa kohdallaan.”

Sisäolosuhteita parannetaan automaatiolla

Peruskorjauksen myötä Spektrissä päästään eroon aiemmista energiaa hukkaavista ratkaisuista. ”Parannuksia tehdään kaikilla talotekniikan osa-alueilla”, Granlundin Niemelä kiteyttää. Kiinteistöissä toteutetaan mm. laajoja ilmastointi- ja lämmitysverkon muutoksia. ”Varmistamme, että ilmastointi on energiatehokas ja lämmitysjärjestelmä toimii joustavasti eri energianlähteiden kanssa.”

Sisäolosuhteiden kannalta olennaisimpia muutoksia on lisääntynyt automaatio. ”Keskitymme tekniikan tarpeenmukaiseen ohjaukseen, jolloin esimerkiksi ilmanvaihtoa ei ajeta aikaohjelmilla, vaan sisäilmaolosuhdemittausten perusteella”, kertoo Granlundin ryhmäpäällikkö Miika Nuuttila. Olosuhteiden hallinnan määrityksistä on sovittu kiinteistön kanssa, jonka perusteella Koja laatii yksityiskohtaiset suunnitelmat toteutuksineen.

Peruskorjausinvestointi maksetaan energiansäästöillä

Laadittujen arvomuutoslaskelmienmukaan peruskorjauksen ja harkittujen energiatehokkuustoimien yhdistäminen on kannattavaa. Energiatehokkuustoimilla syntyvät säästöt ovat niin merkittäviä, että niillä katetaan täysin hankkeen välttämättömät peruskorjaukset.

Kiinteistönomistajan näkökulmasta synergiaedut ovat kiistattomat. ”Energiatehokkuutta pitää parantaa niin ympäristön kuin kulujenkin näkökulmasta, mutta tärkeintä on, että vuokralaisilla on tiloissamme hyvä olla”, Trevianin Klemettilä sanoo.

Yhteyshenkilöt

Kiinteistövarainhoito, Trevian Asset Management Oy

• Tekninen johtaja, Vesa Klemettilä, p. 050 487 2266
• Tilojen vuokraus, Maria Pukki, p. 044 715 0745

LVISA hankesuunnittelu ja konsultointi, Granlund Consulting Oy

• Ryhmäpäällikkö, Miika Nuuttila, p. 040 480 5389
• Teknologiajohtaja, Tuomo Niemelä, p. 040 662 1274

Projektinjohto, Genpro Talotekniikka Oy

• Toimitusjohtaja, Pekka Pietiläinen, p. 0400 438 810

Toteutus ja seuranta, Koja Oy elinkaaripalvelut

• Myyntipäällikkö, Sauli Syrjänen, p. 040 557 8774
• Liiketoimintajohtaja, Pasi Lähteinen, p. 0400 661 182

Datakeskus Spektrissä, Otaverkko Oy

• Toimitusjohtaja, partneri, Tuomo Karhapää, p. 040 504 5748