Toimitilojen rooli hyvinvoinnin edistäjänä on tunnistettu vasta hiljattain. Digiympäristön myötä työnteon tavat ovat vapautuneet ajasta ja paikasta, mikä muuttaa myös toimistotiloille asetettuja odotuksia. Hyvinvoinnin perustukset rakentuvat fyysisistä elementeistä ja niitä täydennetään hienosäätämällä henkiseen hyvinvointiin vaikuttavia ulottuvuuksia.  

Hyvinvoinnin osatekijät ovat yllättävän yksinkertaisia. Vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi sisäilman laatu, ravinto, valo, äänieristys ja akustiikka, fyysinen hyvinvointi sekä taukotilat.  

 

Työhyvinvointi on hyvinvointia 

Useimmat työhyvinvointiin vaikuttavat asiat ovat identtisiä hyvinvointiin vaikuttavien elementtien kanssa – olemmehan ihmisinä kokonaisuuksia, vaikka työminä ja siviiliminä usein näyttäytyvät hieman erilaisina. Toimitilojen hyvinvointikeskeisyys on kasvava kehityssuunta, josta Espoon Leppävaarassa sijaitseva Säterinportti on pohjoismaisella asteikolla loistava esimerkki. Yksilöllisen työhyvinvoinnin lisäksi otetaan huomioon myös koko työyhteisön hyvinvointi: yhteisöllisyys, luovuus ja tehokkuus kun kulkevat käsi kädessä. Säterinportti on saanut BREEAM-ympäristösertifikaatin osoituksena rakennuksen fyysisten ominaisuuksien, niiden käytön ja ylläpidon tasosta. Luokitusjärjestelmässä arvioidaan myös materiaalien laatua sekä nimenomaan työhyvinvointiasioiden huomioimista. 

Ääni, valo ja ilma ovat hyvän tilasuunnittelun peruspilarit 

Nykyisin useat toimitilat toteutetaan monitoimitilaratkaisuina, joiden luonteeseen kuuluu runsas avoin tila. Tällaisissa tiloissa toimivan äänieristyksen ja akustiikan merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa. Kun tilasta puuttuu jakavat elementit ja paljon ihmisiä viettää aikaa samassa tilassa, akustiikkaa voidaan rakentaa mm. akustoivilla materiaaleilla ja muilla ratkaisuilla, jotka rikkovat äänen kulkua tilassa. Vastamelujärjestelmä tuo kehittyneen teknologian mukaan tilan akustiikkasuunnitteluun. Säterinportin kehitysprojektissa hyödynsimme akustiikkasuunnittelijoita, jolloin voimme olla varmoja siitä, että myös tilojen ääniympäristö tukee tiloissa viihtymistä ja näin myös auttaa lunastamaan lupaukset kokonaisvaltaisesti toimivasta työympäristöstä. 

Myös sisäilman laatu vaikuttaa suoraan siihen, miten jaksamme. Laadukkaassa toimitilasuunnittelussa varmistetaankin riittävän ilmanvaihdon lisäksi, että käytetyistä materiaaleista ei pääse sisäilmaan haitallisia kemikaaleja. Sisäilman lisäksi perustavanlaatuinen hyvinvointitekijä on valo. Hienosäätämällä valonlähteitä niin, että tehoa on tarpeeksi mutta tiloissa ei ole liian kirkkaita pisteitä tai heijastavia pintoja vähennetään turhia päänsärkyjä ja silmien siristelyä. Kehittynein tapa luoda valolla hyvinvointia on dynaaminen valaistusjärjestelmä, jonka teho säätyy ihmisen vuorokausirytmiä mukaillen. 

  

 

Toimitilat taistossa istumatyön haittoja vastaan 

Moderni työ on istumatyötä. Tämä tuo omat haasteensa työympäristöön silloin, kun tavoitteena on varmistaa, että tilassa työskentelevät voivat sekä henkisesti että fyysisesti hyvin. Miten siis voimme ohjata tilojen avulla kohti fyysistä aktiivisuutta? Tilojen tulee palvella siellä työskenteleviä myös työajan ulkopuolella. Hyvät pyöräparkit sekä pukeutumis- ja peseytymistilat tuntuvat ehkä pieniltä asioilta, mutta niiden puuttuminen voi aiheuttaa sen, että ihmiset valitsevat työmatkan kulkuvälineeksi auton sen sijaan, että juoksisivat tai pyöräilisivät. Työpaikalla sijaitseva kuntosali auttaa löytämään aikaa liikunnalle silloinkin, kun elämässä vallitsevat ruuhkavuodet ja urheilulle on vaikea löytää aikaa. Hyvä opastus ja viihtyisä rappukäytävä auttavat valitsemaan portaat hissin sijaan.

Ruokavaihtoehtojenkin osalta voimme ohjata valitsemaan parempaa. Lähellä sijaitsevat ravintolat tekevät säännöllisestä syömisestä helpompaa. Jopa annoskokoihin on mahdollista vaikuttaa tarjoamalla maltillisempia lautaskokoja. Säterinportin suunnittelussa panostettiin siihen, että tiloissa toimivien ravintoloiden valikoima koostuu hyvistä raaka-aineista ja ruoka tehdään paikan päällä.  

Rohkeat yritykset panostavat uudenlaiseen työntekoympäristöön 

Osittain vanhakantainen ajattelu työntekijöiden tehokkuudesta on edelleen vallalla. Eivätkö liian virikkeelliset ja viihtyisät tilat kannusta laiskotteluun? Vastaus on ei. Taukojen pitäminen tehostaa tutkitusti työntekoa, alentaa kuormitusta ja auttaa palautumaan. Työnantaja ja toimitilat luovat puitteet viihtyisälle tauolle ja on sekä työntekijän että työnantajan edun mukaista, että taukoja pidetään riittävästi. 

Panostaminen työhyvinvointiin näkyy myös tiloja käyttävien yritysten työntekijöiden vaihtuvuudessa ja rekrytoinneissa. Panostamalla työhyvinvointiin ja laadukkaisiin tiloihin viestitään siitä, että meillä on hyvä työskennellä. 

Vaatii kuitenkin rohkeutta lähteä muuttamaan työnteon kulttuuria, jollei henkilöstön hyvinvointi vielä ole toiminnan ytimessä. Kaikki yritykset eivät vielä olekaan valmiita siirtymään uudenlaiseen ympäristöön ja uudenlaisen työnteon aikakaudelle. Muutos on kuitenkin alkanut ja uskon, että tulevina vuosina tulemme näkemään entistä hyvinvointikeskeisemmän työntekokulttuurin kukoistuksen.  

 

Antti vastaa Carlyle Groupin paikallisen kiinteistösijoitussalkun hallinnasta Suomessa. Ennen Trevian tiimiin liittymistä Antti on työskennellyt mm. LähiTapiolan Kiinteistövarainhoidossa senioranalyytikkona sekä pienen kiinteistöalan konsulttiyrityksen toimitusjohtajana.