Kirjoittaja: Elisa Loitto, Business Director, Trevian Asset Management

Aiemmin suuri osa yrityksistä suosi lähityötä, jopa pakottaen työntekijät tekemään työnsä toimistolla päivittäin. Etätyö oli joissakin organisaatioissa täysin pannassa. Karkeimpien arvioiden mukaan peruste tälle saattoi olla luottamuksen puute, ja toisaalta nykyään vanhanaikaisena pidetty johtamistapa. Lyhyesti sanottuna, oletus siitä, että työntekoa on valvottava.

Vuosi sitten tämä ajatus lensi romukoppaan etätyösuositusten tullessa voimaan. Monet johtajat olivat täysin uuden tilanteen edessä tiimien hajautuessa pitkin Suomea koteihin ja mökeille, kuka minnekin saavuttamattomiin. Työt sujuivat hienosti ja tehokkuus itse asiassa yllättäen jopa kasvoi. Tuottavuus parani ja etätyö antoi meille kaikille mahdollisuuden myös löytää aikaa pidempiin yöuniin, rennompaan elämänotteeseen, kodin remontointiin ja puutarhatöihin. Jouluvalot säihkyivät ikkunoissa ja pihoilla ennennäkemättömällä tavalla. Toimistotyön osalta valtakunnassa olikin kaikki hyvin.

Samassa hengenvedossa jäimme kaikki pohtimaan: Onko toimistoilla tulevaisuutta?

Haluaisiko kukaan enää palata takaisin oravanpyörään; aamu-unisena bussiin tai auton rattiin ruuhka-aikana? Ketä enää innostaisi palaaminen takaisin toimistolle juomaan kitkerää kahvia ja sopeutumaan taas kollegoiden ärsyttäviin tapoihin, häiritsevin ääniin ja vanhoihin rutiineihin?

Suomessa on valtava määrä toimistotiloja. Osa niistä on uusia, upeita, hyvin hoidettuja ja työntekijöiden tarpeisiin kehitettyjä, loistavista sijainneista puhumattakaan. Osa on vanhoja ja kehittämistä vaativia. Ovatko nämä kaikki nyt jäämässä tyhjäksi, kun etätyö ottaa vallan? Millaiset tilat ovat tulevaisuudessa käyttökelpoisimmat ja tehokkaimmat, ja miten tulevaisuudessa tilat voivat parhaiten tukea ja tehostaa yritysten toimintaa?

Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä. Monet yritykset ovat vastanneet, etteivät tee mitään tiloihin liittyviä päätöksiä ennen kuin on turvallista palata toimistolle. Toisaalta monet ovat myös uskaltautuneet kriisin keskelläkin vuokraamaan uudet tilat. Epävarmuutta on aiheuttanut yritysten taloudellisen tilanteen kehittyminen, etätyö ja sen laajuus jatkossa, sekä pandemia itsessään ja sen takia asetetut rajoitukset.

On kuitenkin nähtävissä, että me työntekijät, jotka olemme saaneet nauttia ennennäkemättömästä joustavuudesta ja ehkä vapaudestakin etätyön muodossa, olemme siihen jo kyllästyneitä. Työteho virittäytyi etätyössä huippuunsa, mutta jotain me silti kaipaamme. Se jokin on työyhteisö, se kitkerä kahvi ja kollegat, vanhat rutiinitkin. Nyt pääsemme liian harvoin pois kotoa.

Yrityksen kulttuurin rakentaminen ja uusien työntekijöiden integrointi sekä vanhoista työntekijöistä huolenpito on vähintäänkin haastavaa etänä. Innovointi onnistuu, mutta paremmin se onnistuu, kun linjoilta ei säännöllisin väliajoin kuulu: ”Kuuleeko kaikki, näkyykö ruutu?”

Muitakin syitä on. Hyvä ergonomia ja ravitseva lounas lisäävät keskittyneisyyttä ja hyvinvointia. Monella meistä työntekijöitä varten kehitetyn hyvinvointisertifikaatin (esim. Well Certificate) mittarit eivät toteudu kotiloloissa: ilmanlaatu, valoisuus, akustiikka, ravinto, mukavuus ja liikkuminen.

Edellä esitettyihin kysymyksiin saadaan tarkempi vastaus vasta, kun pandemia hellittää. Mallia koronan jälkeiseen elämään voidaan katsoa maailmalta. Helsingin Sanomien artikkelin (17.4. ”Osassa maailmaa toimistotyö on taas tavallista: työntekijät kertovat, millaista on käydä työkavereiden kanssa drinkillä ilman koronapelkoa”) mukaan Australiassa on palattu osittain takaisin toimistoille. Paluun on mahdollistanut maan nopea selviytyminen pandemiasta. Artikkelin mukaan joulukuussa 2020 enää vain 40 prosenttia työnantajista uskoi, että työtä tehtäisiin hybridimuodossa tulevaisuudessa, kun kesäkuussa luku oli 63 prosenttia. Facebook oli ilmoittanut työntekijöidensä palaavan toimistotyöhön täysin kesäkuun 2021 jälkeen. Työnantajat kannustavat työntekijöitä paluuseen erilaisin kannustimin. Toimiston ja työyhteisön on oltava houkuttelevia, jotta ne voittavat työmatkan haitat ja kotitoimiston mukavuuden.

Me alan ammattilaiset olemme tänä pandemian aikana kehittäneet erilaisia malleja pandemian jälkeisestä toimistosta työntekijöiden uudet tarpeet huomioiden. Monitila- ja avotoimisto on muotoutumassa hybriditoimistoksi kokoontumistiloineen, jossa työntekijöiden erilaiset tarpeet on otettu entistäkin paremmin huomioon. Tätä työtä me jatkamme nyt, etätyösuositusten pikkuhiljaa kevään myötä lieventyessä, ja vielä senkin jälkeen.

On selvää, että toimistoilla on tulevaisuus. Valoisa sellainen. Tästä kuluneesta vuodesta on opittu se, ettei työntekoa tarvitse enää valvoa, työtä voi tehdä tehokkaasti myös paikasta riippumatta. Silti me kaipaamme paluuta takaisin normaaliin arkeen. Etätyö tulee jäämään työtapoihin positiivisena vaihtoehtona tuomaan joustavuutta elämän eri tilanteisiin, mutta useimmille meistä se ei enää jatkossa ole toimivin ratkaisu.