Miten kauppakeskukset herätetään henkiin? Nämä viisi ilmiötä sen ratkaisevat
Vaikka korona kolautti kauppakeskuksia kovaa, kauppakeskusten toiminnan sydän on silti paikallaan: Sen tarkoitus on tuoda ihmisiä yhteen. Uudessa tilanteessa tämä tarkoittaa väistämättä muutoksia ja uusia luovia ratkaisuja. Hiljentyneiden kauppakeskusten elvytystoimien käynnistyessä markkinalla voi aistia 5 vahvaa trendiä, joihin ainakin Trevianilla nyt väkevästi tartutaan.
1. Retailin murros ei ole tulossa, se on jo täällä
Jokainen meistä tunnistaa ilmiön – eri toimialojen menestyskortit on jaettu uudelleen. Mitä on siis syytä huomioida? Ostamisen monikanavaisuus vaatii paitsi markkinaymmärrystä, mutta myös kiinteistöjen toimivuutta.
Trevian kehittää Agore Kiinteistöjen kohteita ympäri Suomen ja keskittyy kohteissaan hyödyntämään etenkin paikalliset kilpailuedut. Asiakkaan ostopolku voi olla hyvin moninainen, jopa alueellisesti. Esimerkiksi Tampereen Tullintorilla meneillään olevassa mittavassa remontissa kiinteistön rakenteita puretaan ja rakennetaan uudelleen asiakaspolun parantamiseksi. Lisäksi oheispalveluita, kuten pakettien noutoja, tavaran säilytystä, wc-tiloja ja työskentelymahdollisuuksia sijoitetaan uudelleen. Digitaalisia ratkaisuja lisätään mutta maltillisesti, jotta se ei etäännytä yhteisöllisyydestä.
2. Arvot, eettisyys ja kulutuksen järkeistyminen – vastuullisuus on uusi musta
Kuluttaja on tietoinen. Kuluttaja tekee valintoja. Marginaali-ilmiöistä tulee valtavirtaa. Ostaminen pelkästään ostamisen ilosta menettää otteensa. Palvelun ja tuotteen on osattava vastata kysymyksiin eettisestä tuottamisesta, terveellisyydestä, yrityksen arvoista ja vastuullisuudesta sekä tarpeellisuudesta.
Black Friday -ilmiö herättää vastarintaa, ruuan tehotuotantoon suhtaudutaan kriittisesti, ilmastonmuutos vaatii tekoja, paikallisuutta arvostetaan jälleen – lista on pitkä, ja viisas toimija suhtautuu näihin asioihin avoimesti. On voitava perustella vuokrauksia myös muun kuin nopean mutta lyhyen tuoton kautta. On huomioitava pienyrittäjät. On osattava rakentaa kokonaisuus, joka voi hyvin. Kiinteistön on oltava mukana talkoissa mahdollistamassa vastuullista toimintaa. Oma energiankulutus, jätteen lajittelu sekä päivittäisen toiminnan parantaminen esimerkiksi siivouksen kautta pitää olla läpinäkyvää ja kestävää. Agore Kiinteistöjen kohteissa seurataan kulutusta entistä helpommin ja tiiviimmin digitaalisten ratkaisujen avulla, jolloin seurattavan datan tuottaminen on helppoa ja ymmärrettävää.
3. Hintakampanjoiden kuolinmessu – mitä ja miten markkinoidaan seuraavaksi?
Geneerinen kauppakeskusmarkkinointi kaksi kertaa vuodessa järjestettävine hintahulabaloineen on todella tullut tiensä päähän. On aika hyvästellä vuosia toimineet mutta viimeistään nyt vanhentuneet markkinointikonseptit.
Infotulvassa on erotuttava – sen tietää jokainen. Mutta miten, onko markkinointi vain mediatilan ostamista ja jokaisessa kanavassa toisten yli huutelua? Ei. Ei enää. Markkinointia on lähestyttävä laajemmin. On aika näkyä paikallisesti, olla osa omaa ympäristöään, sitä ominta kaupunkikulttuuria – uskallettava astua pois mukavuusalueelta ja ilmaistava arvonsa. Tampereen Tullintori ravistelee koko kauppakeskus-sanan ja merkityksen yltään. Tämä näkyy taiteen ja kulttuurin tuomisena osaksi kiinteistön kiinteitä rakenteita, yhteisöjen ja vaikutusmahdollisuuksien luomista, aitoa vuoropuhelua ja laajaa sidosryhmäyhteistyötä. Luomme myös vankkoja siteitä kiinteistön ulkopuolelle, kaupunkilaisten muuhun vapaa-aikaan – henkiseen hyvinvointiin, jota voimme vahvalla kulttuurilla edistää. Myös itse kiinteistön toimijoita on opeteltava tukemaan toimialakohtaisesti – se jos mikä osoittaa viisasta kiinteistökehittämistä ja lisäarvoa.
4. Elävän työympäristön käytettävyyden ei tarvitse rajoittua toimistoaikaan
Työn tekemisen, etenkin toimistotyön muutoksen teema, on kaikkien huulilla. Keskustelua on käyty kiivaana jo yli vuosi. Mikä on kotitoimiston eli etätyön merkitys ja millainen toimiston on jatkossa oltava, jotta työntekijä haluaa ja voi siellä toimia?
Jos ajatusleikkiä laajentaa, alkaa huomata kauppakeskusten, noiden pienten kaupunkien hyödyt. Mikä onkaan parempaa kuin työskennellä viihtyisästi keskustan ytimessä, joissa päivän palvelut ovat käsivarren mitan päässä. Kauppakeskukset ovat usein hyvin saavutettavia, etenkin julkisen liikenteen jatkuvasti kehittyessä. On kätevää, kun toimisto on lähellä juna-, bussi-, ja ratikkaliikennettä kevyenliikenteen välineistä ja autosta puhumattakaan. Työpäiviin voi suoraan yhdistää myös liikunnan, after workit, ystävien tapaamisen, lääkärikäynnit ja sekä kulttuurielämykset. Hektisen aikakauden huippuunsa hiottu palvelupolku.
5. Tehdään kauppakeskuksista hybridikiinteistöjä!
Miltä kuulostaisi lounas akustisella keikalla höystettynä tai kahvitauko suosikkijoukkueesi pelaajan tapaamisella? Kuulokkeet voi välillä jättää laukkuun ja terävöittää aistit kokemaan kaikkea sitä mitä hybridikiinteistö voi tarjota työpäivän ja asioinnin freesaamiseen. Hybridistä on moneksi!
Agoressa useita kasvavien maakuntakaupunkien kohteita kehitetään entistä enemmän kokonaispalveluiksi – joissa työ- ja vapaa-aika yhdistyvät luontevasti. Näitä konkretisoidaan jatkossa sopivilla liike- ja palvelumixeillä, muuntojoustavilla toimitiloilla, kaiken kattavilla kokouspalveluilla ja walk in -toimintaympäristöinä. Tullintorilla tämä kehitys näkyy esimerkiksi siten, että keskukseen rakennetaan iso, muuntojoustava kokoustila sekä kiinteitä lavakokonaisuuksia, joita voi hyödyntää omiin tapahtumiin sekä yksityisiin keikkoihin – kuka tahansa. Open Stage -konsepti tarjoaa yllättävää viihdettä päivittäiseen asiointiin, kun katutaide ja -musiikki tuodaan kiinteistön katon alle.