Verkkokaupasta ostetuista tuotteista yhä suurempi määrä palautetaan myyjälle kaikkialla maailmassa. Tarkkoja tietoja ei ole helppo löytää, koska kauppiaat eivät näitä lukuja yleensä julkaise. Tietoja saa lähinnä erilaisista tutkimuksista ja kuljetusliikkeiltä, jotka palautuksia hoitavat. Saksalainen verkkokaupan jättiläinen Zalando, joka toimitti vuonna 2017 90 miljoona pakettia 15:sta maahan Euroopassa, on poikkeuksellisesti julkaissut tietoja palautuksista. Palautusten määrä oli n. 50% eli 45 miljoona pakettia! Tutkimuslaitos Clear Returnsin selvityksen mukaan verkosta ostetusta naisten muodista palautettiin Saksassa 70%, kun taas Englannissa vastaava luku oli vain 25%. Toisessa ääripäässä ovat elektroniikka ja huonekalut, joita palautettiin vain n. 10% Näiden lukujen valossa on helppo ymmärtää kestävän kehityksen haasteet verkkokaupalle.

Tilaa ja palauta

Otetaanpa esimerkiksi yksinkertainen T-paita. Verkkokaupan asiakas tilaa varmuuden vuoksi viisi paitaa, jotta saa oikean koon ja mieleisensä värin. Kivijalkakaupan asiakas kävelee kauppaan, valitsee mieleisensä värin, sovittaa oikean koon ja palaa kotiin yhden paidan kanssa. Energiaa on kulutettu yhden paidan siirtämiseksi kauppaan ja shoppaajan tavoista riippuen jokin määrä kaupan ja kodin väliseen liikkumiseen. Verkkokaupan asiakas taas on saanut viidestä paidasta ehkä yhden sopivan ja palauttaa neljä paitaa, jotka siis matkaavat täysin turhaan edestakaisin. Lisäksi paketti on pitänyt hakea postista ja palauttaa sinne.

Edellä kuvattua verkkokaupan asiakkaan käyttäytymistä kutsutaan suunnitelmallisiksi palautuksiksi (eng. intentional returns). Ilmiö on erityisen tyypillinen vaatekaupalle. Brightpearlin selvityksen mukaan verkkokauppiaita odottaa ”palautusten tsunami” kun asiakkaiden kokeile-ennen-kuin-ostat -käyttäytyminen yleistyy. Euroopan johtavassa verkkokaupan maassa Englannissa tahallisia palautuksia tapahtuu kaikissa tuotekategorioissa, jopa elektroniikassa n. 7 %. On selvää, ettei tällainen tavaroiden tarkoitukseton siirtely edestakaisin voi olla kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista. Ja vielä pahemmalta asia näyttää kun tarkastelemme, mitä palautetuille tuotteille tapahtuu.

Palautettujen verkko-ostosten kohtalo on mysteeri

Mitä verkkokaupassa palautetuille tuotteille todella tapahtuu, on kauppiaiden salaisuus. Aiheesta ei ole juurikaan tietoa saatavilla. Vaikka esimerkiksi Amazon väittää julkisuudessa, että tuhottavaksi joutuvat vain sellaiset tuotteet, joita ei voida turvallisesti myydä uudelleen, on paljastunut, että hyväkuntoisia palautettuja tuotteita päätyy jätepuristimeen. Toisaalta Zalando on julkisuudessa väittänyt, että vain n. 0,5 % palautuksista päätyy jätteeksi ja loput myydään uudelleen pakattuina kuin uudet tai alennuksella. Heikkokuntoisimmat tuotteet lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.

Brightpearlin tutkimuksen mukaan verkkokaupan palautukset kulkevat tyypillisesti peräti seitsemän ihmisen kautta. Paradoksaalisesti kaupan työpaikat vähenevät, mutta palautusten käsittely on kasvava bisnes! Kauppiaalle palautusten käsittely on tyypillisesti kaksi tai kolme kertaa myyntiä kalliimpaa. Kun tähän lisätään palautettujen tavaroiden hukka, on selvää, että katteet eivät ole kasvussa. Erityisesti tämä ongelma tuntuu muotikaupassa, jossa palautusten määrä on suuri ja tuotteiden elinikä yhä lyhyempi. Palautettu tuote ei enää välttämättä ehdi uudestaan markkinoille. Huhutaan jopa suurten muotitalojen toimittavan verkkokauppojen kautta huonompaa laatua tämän ongelman takia.

Ruuan verkkokauppa – kivijalkakauppaa kestävämpi vaihtoehto?

Verkkokaupan palautusten suhteen on yksi poikkeus, nimittäin ruokakaupassa palautukset eivät yleensä ole mahdollisia tai palautusmahdollisuus on hyvin rajoitettu. Itse asiassa ruuan verkkokauppiaat voivat jopa vähentää tuotehävikkiä tavanomaiseen kauppaan verrattuna. Yhdellä varastolla voidaan hoitaa suurenkin kaupungin ruuan verkkokauppa ja tällöin tuotteiden elinkaaren hallinnointi on paljon helpompaa kuin jos niitä säilytetään hajautetusti ympäri kaupunkia pienissä liikkeissä. Tyypillinen verkkokaupan asiakas tilaa ruokaa vain kerran viikossa, joten kuljetuksenkin aiheuttama kuormitus on pienempi tai ei ainakaan enempää kuin tavanomaisessa kivijalkakaupassa.

Olen vakuuttunut siitä, että tulevaisuudessa kiinnitetään yhä enemmän huomiota verkkokaupan suureen energiankulutukseen ja palautettujen tuotteiden hävikkiin. Tämä tulee osaltaan vaikuttamaan perinteisen kaupan ja verkkokaupan kilpailuasetelmaan. Jatkan tästä aiheesta seuraavassa kirjoituksessani.

Kiinnostaako tämä aihe? Lue myös edellinen blogikirjoitukseni ruuan verkkokaupan tulevaisuudesta.

Risto Vuorenrinteellä on yli 20 vuoden kokemus kiinteistöliiketoiminnasta. Koulutukseltaan hän on OTK ja DI. Trevianilla hän on vastuussa kansainvälisten sijoittajien uusista investoinneista. Ennen Treviania Risto on työskennellyt maailman johtavien pääomasijoittajien kanssa neuvomalla heitä omaisuuden hankinnassa Suomessa. Hänellä on pitkä kokemus liikekiinteistöjen kehittämisestä.