22.03.2019 

/ Share

Kauppakeskuskonsepti kuolee ja on syytäkin

Kauppakeskusten kuolemista on ennustettu jo pitkään ja viime aikojen mediakirjoittelu on kuumentanut aihetta entisestään. Retail-ketjuja on kaatunut niin Suomessa kuin USA:ssakin. Ihmisten vapaa-aikaa on jakamassa entistä useampi taho ja kulutusmahdollisuus. Maailma muuttuu ja hyvä niin – nyt muutoksesta on vain osattava hyötyä.

Kauppakeskuskonseptien hengissä pysymiseksi on tarjottu palveluiden kasvattamista, esimerkiksi terveyspalveluista elämyksiin ja ravintoloihin. Lisäksi on tarjottu tilojen muuntojoustavuutta ja asutuksen lisäämistä kauppakeskukseen tai sen lähiympäristöön aina kävijöiden osallistamisesta kauppakeskuksen toimintaan ja tapahtumiin saakka. Mutta pelastuuko vuosikymmeniä vanha liikeidea näillä eväillä? Eikö olisi syytä ajatella vielä vähän pidemmälle? Yhteistyö. Palvelu. Asioiden rohkea yhdistäminen. Näiden tekijöiden uskon olevan oikein käytettynä ja johdettuna avainasemassa kauppakeskusten muutospaineessa ja uudessa nousussa.

Yhteistyö ja palvelu onnistumisen ytimessä

Yhteistyöllä on oltava laajempi kokonaisuutta palveleva tavoite kuten millä tahansa toiminnalla. On tiedettävä miksi ja miten yhteistyötä tehdään ja mitä sillä konkreettisesti pyritään saavuttamaan. Mitään liiketoimintamallia ei saada tuottamaan vain kliseisellä päätöksellä tehdä yhteistyötä. Pahimmillaan se johtaa vain totuttuihin toimintamalleihin ja pakon edessä tekemiseen laihoin tuloksin. Parhaassa tapauksessa yhteistyö sitouttaa kaikki osapuolet ja tuottaa uutta markkinaa kilpailun sijaan kaikille, kuten esimerkiksi Fordin, Volkswagen-konsernin, BMW:n ja Mercedes Benziä valmistavan Daimlerin yhteishanke sähköautojen latausverkostosta Eurooppaan. Kauppakeskusten tärkeimpiin kumppaneihin tulevaisuudessa sisäisten kumppaneiden; vuokralaisten ja asiakkaiden lisäksi kuuluvat ulkoiset kumppanit; kaupunki ja kaupungin kehittämishankkeet, keskuksen naapuriyritykset ja toimijat sekä asukkaat.

Palvelussa taas meillä suomalaisilla on paljon opittavaa maailmalta. Palveluasenne ei maksa mitään mutta se tulee moninkertaisena takaisin. Kyvyssä myydä on mukana valtavasti palvelua ja vaikka et voisi asiakasta hänen sen hetkisessä asiassaan auttaa, ei hän koskaan unohda hyvää neuvoa ja mukavaa ihmistä. Word of mouth kannattaakin tänä somen hallitsemana aikana pitää mielessä. Paljon lapseni kanssa matkustavana ulkomailla huomioni kiinnittyy aina samaan asiaan: siihen kuinka hienosti lapseni, elämäni tärkein ihminen, otetaan huomioon missä tahansa kuljemmekin. Häntä puhutellaan ja hänet huomioidaan, vaikka yhteistä kieltä ei ole, hän on aikuisen kanssa samanarvoinen, ehkä jopa enemmän. Tuntemattomat ihmiset hymyilevät hänelle kaupoissa, lentokentällä ja ravintoloissa. Ja sellaista maailmaa hänelle haluan jatkossakin näyttää. Kuinka ottaa toinen ihminen huomioon missä tahansa arjen tilanteessa. Jokainen hotelli, ravintola ja kauppa, jossa vierailimme, saa minusta jatkossakin asiakkaan näissä kohteissa.

Menestyksen kilpajuoksussa rohkeus ratkaisee

Asioiden rohkea yhdistäminen. Nyt ei keskustella kuuluuko ananas pizzaan vai ei. Voisiko vaatekaupasta ostaa illallisviinin, saisiko vanhoista lempikengistä teetettyä koiralle ekologisen pallon, voisiko huonekalukaupassa suunnitella kalusteensa itse, ruokakaupassa tehdä ruokaa, kampaamossa katsoa elokuvia ja omia vaatteita vuokrata samaan tapaan kuin asuntoakin vuokrataan?

Palatakseni otsikkoon – on syytä unohtaa liiketoimintamalli, joka vain kertoo mikä se on ja kenelle. Yritys ei voi tuottaa enää palveluita tai tuotteita, jotka ovat vain yrityksestä itsestään lähtöisin. Sen sijaan kaiken on lähdettävä asiakkaasta, tuotteen tai palvelun käyttäjästä. On luotava uusia malleja, jonka määrittelyyn käyttäjät pääsevät mukaan. Näin uudesta konseptista tulee kestävämpi, alati muokkautuva ja entistä toimivampi. Se myös tuottaa enemmän ja monipuolisemmin palveluita ja tuotteita yhä useammalle.

Kauppakeskusten menestyksen kilpajuoksun voittaa siis se, joka luo oikeanlaisen mahdollisuuksien kasvualustan. Meillä kaikilla on mahdollisuus luoda asioita, joita emme osaa vielä aivan tarkkaan kuvitella, tuloksista puhumattakaan. On aika hylätä tarve pelastaa vanha kauppakeskuskonsepti ja siirtyä luomaan rohkeasti uutta. Avataan kauppakeskusten ovet ja hyödynnetään kaikki se potentiaali mikä seinien ulkopuolella odottaa. Sen sijaan että seisomme jarruna tai yritämme hallita muutosta, meidän olisi annettava sille aito mahdollisuus.

 

Merikukka Salmi toimii kauppakeskuspäällikkönä Agore Kiinteistöjen kohteissa Tampereella ja Kokkolassa. Hänellä on monipuolista kokemusta liikekiinteistöjen manageerauksesta, kauppakeskusmarkkinoinnista ja tapahtumista yrittäjänä. Merikukan asiakkaita ovat olleet mm. Sponda, Sitex, Nordea ja K5 Kiinteistökehitys. Häntä innostavat tällä hetkellä erityisesti uudet konseptit ja toimintamallit sekä kauppakeskustoiminnan ja markkinoinnin kehittäminen.