Viime syksynä Trevian arvioi Suomen olevan nousemassa yhdeksi Euroopan houkuttelevimmista datakeskussijoituskohteista ja arvio näyttää osuneen oikeaan. Microsoft, Google ja muut teknologiajätit rakentavat merkittäviä keskuksia eri puolille maata, kun digitaalisen kehityksen kolmas aalto tekee datakeskuksista osan kriittistä infrastruktuuria. Trevian on vastannut muutokseen laajentamalla infrastruktuurisijoittamiseen ja käynnistänyt ensimmäiset datakeskushankkeensa osana uutta digitaalisen infrastruktuurin kokonaisuutta.

Digitalisaation kolme vaihetta – mistä kaikki alkoi?

Digitalisaation kehitys on edennyt kolmessa selkeässä aallossa:

• Digitalisointi (2000-luvun alku): Yritysten ja julkisten toimijoiden prosesseja siirrettiin verkkoon. Pankkiala, vähittäiskauppa ja media digitalisoituivat nopeasti.
• Käyttäjäkeskeinen digitaalisuus: Kuluttajakäyttäytyminen muuttui. Alustatalouden toimijat kuten Amazon ja Zalando nousivat nopeasti ilman fyysisiä myymälöitä.
• Tekoäly ja koneiden välinen kommunikaatio (nykyhetki): Olemme siirtyneet aikaan, jossa ihmisten lisäksi järjestelmiä käyttävät koneet. Sensorit, tekoälymallit ja koneiden välinen vuorovaikutus vaativat jatkuvaa, raskasta laskentaa – ja tätä varten tarvitaan uutta digitaalista infrastruktuuria.

Tämä muutos vaikuttaa suoraan yritysten toimintatapoihin ja teollisuuden rakenteisiin. Tarve infrastruktuurin uudistamiselle on perustavanlaatuinen.

Tekoäly synnyttää uuden digitaalisen infrastruktuurin, joka vaatii fyysisen perustan

Kehittyneet kielimallit, IoT-järjestelmät, koneoppiminen ja automaatio edellyttävät massiivista laskentatehoa. Tekoäly ei toimi tyhjiössä – se tarvitsee palvelinkeskuksia, nopeita tiedonsiirtoyhteyksiä ja ennen kaikkea vakaata ja riittävää sähkönsyöttöä.

Datakeskuksista on tullut ”uuden teollistumisen tehtaita”. Fyysisten hyödykkeiden sijaan tuotetaan nyt dataa ja prosessointia. Ja kuten aiemmatkin teolliset murrokset, myös tämä vaatii mittavaa fyysistä infrastruktuuria ja pitkäjänteisiä investointeja.

Samalla kiinteistösijoittajille avautuu uusi ansaintamalli. Kun perinteiseen kiinteistöomaisuuteen liitetään digitaalinen infrastruktuuri, kuten datakeskukset, avautuu tie uudenlaisiin tuottaviin sijoituksiin, joiden kautta ollaan mukana muovaamassa yhteiskunnan rakenteita.

Datakeskukset kasvattavat energiantarvetta – energiamurros kiihtyy

Suomessa on tällä hetkellä rakenteilla noin 2,5 gigawatin edestä datakeskuskapasiteettia – se vastaa jo kahden suuren reaktorin ydinvoimalan peruskuormaa. Datakeskusten kasvu lisää energian kysyntää merkittävästi, erityisesti päästöttömän ja vakaan tuotannon osalta.

Samaan aikaan Suomi ja EU ovat sitoutuneet kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin. Tämä luo painetta energiainfran uudistamiseen:

• Tarvitaan lisää ydinvoimaa, mukaan lukien ketterämmät SMR-reaktorit.
• Tuuli- ja aurinkovoima lisäävät hajautettua tuotantoa.
• PPA-sopimukset (Power Purchase Agreements) yhdistävät suoraan energiantuottajat ja datakeskustoimijat.

Sijoittajille kaksi kärkeä – data ja energia kulkevat käsi kädessä

Datakeskukset eivät ole pelkkää IT-infraa. Ne synnyttävät laaja-alaisia vaikutuksia niin energia- kuin teollisuussektorille. Tarvitaan sähköverkkoja, varavoimaloita, jäähdytysjärjestelmiä ja hiilineutraalia energiantuotantoa – kaikki osa uutta infrastruktuurikokonaisuutta.

Tekoälyn vaikutus ei rajoitu pelkästään digitaalisiin ratkaisuihin. Se muuttaa laajasti teollisuuden ja yhteiskunnan rakenteita:

• Autot keräävät dataa ja optimoivat ajotapaa
• Lääketeollisuus simuloi tuotantoa digitaalisesti
• Logistiikka, energiantuotanto ja rakennettu ympäristö hyödyntävät koneoppimista – kaikki tämä perustuu toimivaan ja tehokkaaseen laskentainfrastruktuuriin.

Maailma muuttuu ja sijoittajat rakentavat sen perustan

Datakeskukset eivät ole enää vain IT-alan investointeja, vaan osa laajempaa yhteiskunnallista ja teollista murrosta, joka vaikuttaa muun muassa energiantuotantoon, valmistavaan teollisuuteen ja palvelurakenteisiin. Kehityskulku tarjoaa mahdollisuuksia sijoittajille, jotka tunnistavat digitaalisen ja fyysisen infrastruktuurin kasvavan merkityksen ja etsivät pitkäjänteisiä, yhteiskunnallisesti vaikuttavia kohteita.

Trevian toimii sijoittajien kumppanina infrastruktuurihankkeissa, joissa teknologia, energia ja yhteiskunnallinen kestävyys kohtaavat. Yhtiö tarjoaa neuvonantoa, rakenteellisia ratkaisuja ja operatiivista tukea projekteihin, joiden tavoitteena on rakentaa toimivaa, pitkäjänteistä infrastruktuuria muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin.

Lisätietoja:

Jukka-Pekka Joensuu
Johtava neuvonantaja
Trevian Asset Management
+358 50 473 6090
jukka-pekka.joensuu@trevian.fi

Elisa Loitto
Head of Asset Ma­na­ge­ment Sales, Part­ner
Trevian Asset Management
050 390 1581
elisa.loitto@trevian.fi

Trevian Asset Management on suomalainen, avainhenkilöidensä omistama toimistotiloihin, vähittäiskauppaan, asuinkiinteistöihin, logistiikkaan ja datakeskuksiin keskittyvä kiinteistösijoitus- ja kiinteistövarainhoitoyhtiö. Tarjoamme täyden palvelun varainhoitoa ja strukturoituja sijoituspalveluita sijoituksen koko elinkaaren ajalle. Yrityksen palvelut on suunnattu erityisesti institutionaalisille kiinteistösijoittajille, pankeille sekä muille ammattimaisille sijoittajille. Trevianilla on hallinnoitavanaan 1,2 miljardin euron kiinteistövarallisuus. www.trevian.fi