Kauppojen aukioloaikoja rajoittanutta lakia säädettiin viimeksi kymmenen vuotta sitten. Silloin siinä vielä määriteltiin aukioloajat erikseen jokaiselle päivälle pyhäpoikkeuksin. Laki kumottiin alkuvuonna 2016, eikä laissa enää ole aukioloon liittyviä säädöksiä. Kauppakeskuksessa tai muussa vastaavassa liikeryhmittymässä toimiva pienyrittäjä saa kuitenkin pitää yhden päivän viikosta liikkeen suljettuna eikä oikeutta ole mahdollista poistaa edes sopimuksella. Elämme siis kaiken kaikkiaan varsin vapaata aikaa kaupan maailmassa tältäkin osin. Keitä tämä liki ”aina avoinna” trendi oikein palvelee? Ja miten se suhteutuu kestävämmän kulutuksen malliin, saati palvelun laatuun?

Yhteiskunta elää vuorokauden ympäri. On ymmärrettävää, että myös palvelut ovat kulkeneet perässä. Kuitenkin meillä on elämäntilanteeseen katsomatta mahdollisuus suunnitella liki kaikki arjen toimet ja ennakoida palvelutarpeet. Vaatiihan elämä muutoinkin suunnittelua. Tänä päivänä jopa entistä enemmän, mikäli haluaa kiinnittää huomiota kulutukseensa ja sitä kautta osallistua ympäristöstämme huolehtimiseen.

Kulutus ja sitä kautta myös tarjonta kulkee vääjäämättä kohti vastuullisuutta, ekologisuutta ja kestävyyttä. Olisivatko myös aukiolot sovellettavissa tähän suuntaan? Se toisi säästöjä sekä ympäristölle että ihmisille mahdollisuuden käyttää aikaansa toisin. Markkina muuttuu jatkuvasti, tuottavuus ja talous elää ja niiden painopiste vaihtelee. Mahdollisuus tasapainoon voi piillä suunnanmuutoksessa.

Palveluvalmius ei tuo pikavoittoja

Kuten olen aikaisemmassa kirjoituksessani todennut, on palvelukulttuurissamme vielä parantamisen varaa. Pelkällä palveluvalmiudella ei vielä tehdä tulosta, ei myöskään määrällä. Palvelun laatu on kaikista tärkein tekijä asiakkaan kannalta. Eikö tähän ajatukseen nojaten voisi kuvitella, että pienyrittäjä jaksaa palvella sitä paremmin, mitä enemmän hänellä on aikaa tehdä muutakin kuin pitää liikkeen ovet auki? Kun hän on saanut olla vapaalla, kehittää tarjontaa, tuotteita ja muokata konseptiaan asiakkaalle juuri oikeaksi? Liian usein näkee liikkeitä, joissa myyjä on liian kiireinen tai kyllästynyt palvellakseen tai myymälä on ajastaan jäljessä, kun kehittämiseen ei ole ollut enää voimia. On toki konsepteja ja liikeideoita, jotka eivät pärjää enää tässä markkinatilanteessa mutta paljon on myös potentiaalia, jos olisi mahdollisuuksia – ja aikaa.

Maailma on pullollaan esimerkkejä kauppakeskittymistä, joissa jokainen liike palvelee eri tavoin, eri aikaan, eri tyylillä. Silti kaikki toimii. Tyytyväinen asiakas järjestää ajan asiointiin, kun saa vastinetta rahalleen tai jopa enemmän mitä odottaa. Tyytymätön asiakas ei asioi liikkeessä, vaikka se olisi auki yötä myöten.

Joustavampi tulevaisuus

Konseptiaan uudistavalla Tullintorilla tullaan pyrkimään siihen, että liberaalimmat aukiolot palvelisivat tulevaisuudessa sekä yrityksiä että asiakkaita. Tullintorin tavoite ei ole sitouttaa yrittäjiä tiettyihin aukioloaikoihin. Jokainen yritys Tullintorin katon alla on uniikki, jolloin one size fits all -ajattelu ei toimi.Kilpailutilanne markkinassa johtaa vääjäämättä siihen, ettei ihmisiä riitä olemaan koko ajan joka paikassa optimaalisen paljon. Ehkäpä pääsemme tulevaisuudessa jopa tilanteeseen, jossa aukiolot määrittyvät datapohjaisesti kysynnän, asiakassegmentoinnin tai toimialan mukaan entistä tarkemmin. Voisiko joustavampi aukioloaika olla tulevaisuutta sen sijaan, että vuokranmaksukyky ja laatu heikkenevät sen vuoksi, että yrittäjien omat resurssit tai palkkakulut ovat kestämättömät?

Tässä tulemme toki siihen, että myös kaikkien toimijoiden yhteistyön, viestinnän ja markkinoinnin on oltava kunnossa, jotta kokonaisuus toimii. Kaiken pohjana on kuitenkin edelleen arvokas, osuva ja erottuva palvelu, joka luo uskollisia asiakassuhteita ja menestyneitä kaupan alan toimijoita.

 

Merikukka Salmi toimii kauppakeskuspäällikkönä Agore Kiinteistöjen kohteissa Tampereella ja Kokkolassa. Hänellä on monipuolista kokemusta liikekiinteistöjen manageerauksesta, kauppakeskusmarkkinoinnista ja tapahtumista yrittäjänä. Merikukan asiakkaita ovat olleet mm. Sponda, Sitex, Nordea ja K5 Kiinteistökehitys. Häntä innostavat tällä hetkellä erityisesti uudet konseptit ja toimintamallit sekä kauppakeskustoiminnan ja markkinoinnin kehittäminen.